Vireää osuus- ja yhdistystoimintaa ja yrittäjyyttä

Alpua eli voimakasta kehittymisen aikaa tämän vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä – osuus- ja yhdistystoiminta alkoivat jylläämään. Alpuan voimeijerin laitteiston kauppakirja on vuodelta 1891 ja perustuskirja on päivätty pari vuotta myöhemmin. Osuuskunnan osakkaina olivat maidon tuottajat. Meijeri sijaitsi nuorisoseuran vieressä, entisen Siwan kiinteistön paikalla ja se oli hevoskierrolla toimiva.

Meijeriin tuotiin kermaa myös Lumijärvenperän ja Kuusiradin kermameijereistä. Alpuan meijeri tuotti voita niin paljon, että sitä vietiin 52 kg:n tammidritteleissä mm. Englantiin. Parhaana aikana voita tuli niin paljon, että sitä kuskattiin viikoittain kahdella hevosella Vihannin asemalle.

Hevoskiertomeijeri toimi vuoteen 1923, jolloin Alpuanseudun Osuusmeijeri – höyrymeijeri – aloitti toimintansa. Siihen liittyivät aikaa myöten Lumimetsän ja Ilveskorven maidontuottajat. Meijerin toiminta loppui fuusioon Pohjolan Maidon kanssa vuonna 1992. Alpuan Osuusmeijeri oli talousneuvos Oskari Klemetin (1900 – 1995) elämäntyö Iso-Äijälän isännyyden ja monien luottamustoimien ohella.

Alpuaan perustettiin Vihannin ensimmäinen osuuskassa 1905 ja toiminta vakiintui 1915. Ensimmäisenä pankin hoitajana toimi Juho Pyörälä, joka oli myöhemmin kansanedustaja ja kunnallisneuvos. 1930 Alpuan Osuuskassaan liitettiin Ilveskorven ja Vihannin Osuuskassat. Nimi muutettiin Vihannin Osuuskassaksi vuonna 1939.

Alpuan nuorisoseura perustettiin 1903 ja maamiesseura 1905. Alpuassa toimi kaksi osuuskaupan myymälää, joista toisesta sai alkunsa Vihannin Osuuskauppa.

Vuosisadan alkukymmenellä Juho Lumiaho (1876 – 1947) rakennutti höyrykäyttöisen saha- ja myllylaitoksen. Juho Lumiaholla oli myös turveyritystoimintaa. Hän oli myös mukana Haisun punamultayrityksessä 1920-30-luvuilla.

Edistyneisyyttä kuvaa sekin, että Alpua oli ensimmäinen Revon Sähkön muuntopiiri Vihannissa. Oskari Klemetti on kertonut, että vuoden 1947 juhannusiltana tuli ensimmäinen kuparilankakuorma Iso-Äijälän pihalle ja linjatyöt alkoivat välittömästi. Edellisenä talvena oli pylväät ja kivikasat levitetty merkittyihin paikkoihin. Ensimmäinen Revon Sähkön pylväs on Äijälän talon aitan nurkalla.

(Taimi Laitala)