Alpuan synty ja alkukehitys

Alpuan kylä täyttää 450 vuotta vuonna 2013. Alpuan kylä on erotettu Ainalin kylästä omaksi alueekseen vuonna 1563, jolloin Alpuassa on asunut kolme talonpoikaa: kaksi Kotilaisen veljestä ja Huotari. Seuraavat asukkaat ovat olleet Häkkinen, Taskinen ja Maaranen. Vuonna 1672 kylästä löytyy maakirjan mukaan jo 12 taloutta. Edellä mainittujen lisäksi esiintyvät nimet Sakko, Mämmä, Äijälä, Kankaala, Kuusenrati ja Paakkola.

Vihanti kuuluu rajavyöhykkeeseen, jossa kohtaavat rannikkoheimon ja savolaisen asutuksen laajeneminen 1500-1600-luvuilla. Pietari Brahen eli ”kreivin aikaan” 1637 jälkeen pyrittiin edistämään maanviljelyä, joka silloin oli kaskiviljelyä. Kaskiviljelysten myötä asutus nousi yhä pohjoisemmaksi. Vuoden 1700 henkikirjassa löytyy uutena nimenä Lumijärvi ja vielä ennen isonvihan aikaa 1710-luvulla kylään muutti uusia perheitä, jotka perustivat Lämpsän, Mätäsahon ja Koljosen tilat.

Isoviha autioitti kylän niin, että taloista viisitoista oli autiona. Olojen rauhoituttua talot saivat jälleen asukkaansa. 1730 kylä oli ennallaan ja talojen lukumäärä oli 19 aina 1760-luvulle saakka, jolloin henkikirjaan on merkitty Kontinaho-niminen tila. Seuraavat uudet tilat olivat Lehtola ja Pyöriäsaari.

Vuonna 1790 kylässä oli kaikkiaan 27 talollista, joista viimeiseksi perustetut uudistalot olivat Levänaho, Tuohimaa, Koivumaa, Kuorilehto ja Alakangas sekä Korpi-niminen mäkitupa. Lisäksi kylässä asui nimismies Sparman perheineen, torppari Alman, yksi sotilaan vaimo ja ”löysäläisiä” eli kuljeskelevaa maatyöläistä.

Useissa taloissa asui 2 – 3 samannimistä perhettä. Alpuan kylä oli myös laaja. Se käsitti myös nykyiset Lumimetsän ja Kuusiradin kylät.

1800-luvulla asutuksen kasvun määrään vaikuttivat niin Alpuan kuin koko valtakunnankin osalta mm. 1908-09 käyty Suomen sota ja suuret nälkävuodet 1867-68. 1800-luku oli kuitenkin kasvun ja kehityksen vuosisata, etenkin sen viimeinen kymmenluku. Silloin näyttää Lumimetsä erottuneen omaksi alueekseen, sillä anomus Lumimetsän koulupiirin perustamisesta on tehty 1899 ja Alpuan 1901. Koulut alkoivat kiertokouluina. Varsinainen kansakoulu alkoi Alpuassa 1908 nykyisessä Meijerin Pirtissä. Hevoskiertomeijeri aloitti Lumimetsässä myös pari vuotta ennen Alpuaa.

Vuosisadan vaihteen talouksien määrä löytyy kuntakokouksen pöytäkirjasta. Alpualaiset ovat hakeneet oikeutta ja varoja kylätien rakentamiseen Vihannin kirkolta Haapavedelle sillä perusteella, että Alpua käsittää kolmanneksen kunnan pinta-alasta, 60 savua ja koko joukon torppareita ja on vielä ilman tietä kunnan ainoalle liikepaikalle, rautatielle ja kirkkoon. Kuntakokous hylkäsi alpualaisten esityksen 4.3.1895. Päätös kylätien rakentamisesta on tehty vasta 12.2.1900, jonka jälkeen on rakennettu tiet Ilveskorpeen, Vilminkoon ja Paavolaan.

Tämän vuosisadan asukasmäärän huippu lienee ollut 1970-luvulla, jolloin Alpuassa jaettiin postia 230:een talouteen. Tällä hetkellä talouksien määrä on hieman alle 200.

(Taimi Laitala )